Kuumeesta kuumeeseen

Mua vaivaa aika ikävät asiat. Nimittäin erilaiset kuumeet! Oikeasta kuumeesta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä ihan terve vielä olen ollut. Tosin tuo mies uhkaavasti lähentelee flunssaa, joten toivon vain, etten tulekaan oikeaan kuumeeseen. No mitä niitä kuumeita sitten on?

Reissukuume on ihan esimmäisiä. Nyt kun noita loskakelejä alkaa olla niin minulla häviää halu olla ulkona. Taikan kanssa on tietenkin pakko ulkoilla, mutta nyt kun vielä saappailla ei oikein tarkene villasukista huolimatta ja koska en omista ihan kunnon laadukkaita kenkiä, jotka pitäisivät kaiken veden ulkona. Joten ei varmaan tule yllätyksenä, että reissuun olisi kiva lähteä?

Vaikka pidän uimisesta, niin Suomen kesät eivät ole riittävän lämpimiä, jotta vesi olisi riittävän uimalämpöistä minulle. Vaikka en erityisesti nauttinut Korfulla merivedestä hiuksissa, niin nautin siitä, että vesi todellakin oli lämmintä. En ollut uinut niin paljoa viimeiseen viiteen vuoteen, kuin Kreikassa uin viikossa.

Rakastuin myös Kreikkalaiseen ruokaan. Haaveilemme miehen kanssa edelleen gyroksesta. Nautin reissussa siitä, kun ei tarvinnut tehdä mitään kotitöitä eikä tarvinnut stressata mistään. Lomalla voi tehdä mitä huvittaa ja jos ei huvita tai en jaksa, mikään ei pakota. En yhtään ihmettele, että ihmiset matkustavat, se voi parhaimmillaan olla todella ihanaa.

Mutta eihän reissukuume ole ainoa, mistä haaveilen. Haaveilen Taikalle joko kissa- tai koirakaveria, mutta asuntoomme ei saa ottaa kissaa ja mies ei halua kerrostaloon toista koiraa. Sinänsä ymmärrän, mutta eihän se kuumeeseen auta. Onnekseni Taika on hyvin sosiaalinen koira ja tapaa säännöllisesti vähintään naapuruston tuttuja koiria, mutta myös käymme koirapuistossa. Lemmikkikuumeeseen ei ainakaan auta se, että yksi sisarukseni otti yhdessä puolisonsa kanssa toisen koiran. Tai en nyt sitten tiedä kumpi se heistä oli, eikä sillä kai ole merkitystä.

Kolmantena kuumeena on tatuointikuume. Minullahan on jo kaksi tatuointia ja se on valitettavasti sellainen kuume, ettei se laannu ensimmäisen tatuoinnin jälkeen varmaan koskaan. Mielessä olisi jo ideat pariin seuraavaan, mutta ehkä pitäisi värjätä edellisetkin loppuun ennen uutta. Pitäisi vain varata aika, mutta aina unohdan. Ehkä seuraavan kerran, kun käyn keskustassa niin muistan asian. Ehkä vaan laitan itselleni muistutuksen, jos vaikka muistaisin jotain.

Yksi kuume on kamerakuume. Olen saanut nykyisen järjestelmäkameran ylioppilaslahjaksi, eli aika monta vuotta sitten jo. Ehkä siksi siitä onkin niin haastava luopua. Tiedän kuitenkin, että en enää jaksa kantaa vajaan kilon painoista mötikkää mukanani ja suurin osa bloginkin kuvista on otettu puhelimella. Tajusin tuossa siivotessani vaatekaappia, että saamani kameralaukku on ollut kokonaisen vuoden käyttämättä. Olisi kiva vaihtaa johonkin minijärkkäriin, koska se olisi jo niin paljon kevyempi, että voisin jopa ottaa sen mukaani ja siinä olisi kuitenkin parempi laatu.

En aio ostaa uutta kameraa, ilman että myyn vanhan pois. En tee kahdella kameralla mitään, mutta lahjaksi saatua esinettä on vaikea myydä eteenpäinkään. Kyseessä on tunne-esine, jonka kyllä ihan itse tilasin, tosin en omilla rahoillani. Tämä viimeisin kuumeeni on kaikista hankalin, sillä kaikki vaihtoehdot tuntuvat huonoilta omalla tavallaan.