Sääli ja syyllisyys

Miksi kukaan jää väkivaltaiseen parisuhteeseen? En tietenkään voi vastata kuin omasta puolestani. Vastaus itsekään ei ole mikään yksinkertainen, sillä parisuhde on aina monisyinen. Harvalla parisuhde pysyy yllä vain rakkauden voimalla. Pitää olla tahtoa, yhteisiä asioita, kiinnostusta toiseen jne. Meillä exän kanssa nyt ei ollut omistusasuntoa tai lapsia, mutta nekin ovat yksi yhdessä pitävä tekijä.

Rakkaus. Kyllähän sitä oli. Ehkä kyseessä oli enemmän hullaantuminen. Minulla oli takana muutama lyhyt tapailutasolle jäänyt suhde, joten toivoin mahdollisuutta sitoutumiseen. Exäni oli hyvin varma meistä ja suhteemme onnistumisesta, enkä osannut kuunnella itseäni. Olin toivonut, etten olisi yksin, joten jotenkin sitä vain jäi suhteeseen, vaikka minulla oli alusta asti tunne, ettei suhde tule onnistumaan.

Haaveet. Minulla on ollut jo pidempään haaveena perustaa perhe ja hankkia se perinteinen omakotitalo. Näiden ja muutamien muiden haaveiden perustaminen on helpompaa parisuhteessa kuin yksin. Kyllä minä halusin toimivan parisuhteen, mutta sitä en saanut.

Usko parempaan. Varmasti jokainen, joka seurustelee narsistisia piirteitä omaavan ihmisen kanssa toivoo muutosta. Sanotaanhan että rakkaus parantaa. Tosin narsistia ei paranneta, sillä harva narsisti tunnistaa itsensä narsistiksi tai edes haluaa muuttua. Eihän narsisti näe itsessään mitään vikaa, syy on aina siinä toisessa osapuolessa.

Toisen vahva tahto. Minä halusin erota jo yli puoli vuotta ennen meidän virallista eroa, mutta en saanut exääni ymmärtämään toivettani. Kun toinen ei suostu lähtemään, niin siinä jää varsin kädettömäksi. Olisin voinut tietenkin pakata hänen tavaransa ja vaihdattaa lukot, mutta se on haastavaa, kun toinen ei juurikaan poistu kotoa. Minulla oli kuitenkin työt, koulu ja harrastukset, eikä aika vaan tuntunut koskaan olevan sopiva. Ja tietenkin toivoin exäni muuttuvan, jotta minun ei sitä tarvitsisi tehdä.

Viimeisiä hetkiä ennen puukotusta

Sopeutuminen. Kaikkeen valitettavasti tottuu. Exäni osasi kääntää kaikki minun syykseni, mikä omalla tavallaan muuttaa ajattelumalleja. Tarpeeksi kun tiettyä asiaa toistaa, siihen alkaa uskomaan. Omalla tavallaan myös kaikkeen väsyi. Ei enää jaksanut välittää, kun vain yritti selviytyä päivästä toiseen.

Sääli. Minä olen valitettavasti empaattinen ja jopa sympaattinen. Tiedän, miltä tuntuu tulla jätetyksi, joten en ehkä halunnut aiheuttaa toiselle. Halusin, että exäni itse ymmärtäisi eron olevan ainoa keino. Meidän suhdetta ei olisi voinut pelastaa. En halunnut olla väkivaltaisessa suhteessa ja toivoin, että exäni ymmärtäisi, ettei se ole normaalia. Hän ei vain nähnyt tilanteessa mitään vikaa.

Mutta minunkaan pinnani ei loputtomiin kestänyt. Lopulta sain hänet suostumaan eroon. Olin vain liian myöhässä. Syyllisyys jäi. Syyllisyyden kanssa elän varmaan hamaan tappiin asti. Jossittelen ja mietin, mitä olisin voinut tehdä toisin. Sääli aiheutti syyllisyyden, enkä tiedä kumpi on pahempi.