sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Miten kävi Karva-Kaverien testin?

Ei mitenkään. Olin eilen paikalla luennolla ja kuuntelin jotenkin väsyneenä. Luento oli ihan mielenkiintoinen, mutta jotenkin tajusin ettei hommassa ole mitään järkeä.

Olen jatkuvasti väsynyt ja toivoisin vain, että saisin olla kotona tekemättä mitään. Kotityötkin usein kaatuvat miehen niskaan, kun en vain jaksa tehdä mitään. Halua olisi, mutta en vain jaksa. Jos en jaksa edes kotitöitä, niin miten jaksaisin vähintään kerran kuussa tapahtuvaa vapaaehtoistyötä?

Luennon jälkeen ilmoitin järjestäjille, etten osallistu seuraavan päivän testiin. Olo oli oikeastaan helpottunut. Taika olisi varmasti nauttinut ihmisten tapaamisesta, mutta en voi koiraa yksinkään jättää mihinkään.


Idea koiraan oli kuitenkin se, että se on minulle terapiakoira, eikä varsinaisesti muille. Koiran kanssa olisi ihanaa harrastaa jotain muutakin kuin lenkkeilyä, mutta käymme sentään koirapuistossa. Ehkä joskus, kun tilanne on toinen, niin joku harrastus keksitään. Myös jossain kohtaa kiinnostaa käydä koiranäyttelyssä, mutta senkin toteutus on vielä vaiheessa.

Olisin tietysti halunnut olla täydellinen koiranomistaja, mutta tuskin homma nyt tähän kaatuu. Taika saa virikkeitä meidän kanssa ja esimerkiksi koirapuistossa Taikaa on kehuttu sosiaaliseksi ja rohkeaksi koiraksi. Hyvältähän se tuntuu, vaikka itsellä ei ole niin onnistunut olotila.

Kuten sanoin Tavoitteet vuodelle 2018 -postauksessa, niin tämä oli yksi tavoitteista. Se, mitä muuta olen tänä vuonna ehtinyt toteuttaa, niin Virossa tuli käytyä. Ei ollut ehkä se ulkomaanmatka, josta haaveilen, mutta onpahan jotain muuta kuin tavallista arkea. Onhan tässä vuotta vielä pitkälti aikaa toteuttaa muita tavoitteita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti