Sydämen lisälyönnit

Varmasti jokainen on joskus kokenut sydämen lisälyöntejä. Minä ainakin jo ennen aivovammaa. Kuitenkin silloin tahti oli kerran vuodessa. Jos siis silloinkaan. Hyvälaatuinen sydämen lisälyönti tuntuu muljahduksena rinnassa tai joskus tunne on sellainen, kun sydän jättäisi yhden lyönnin väleistä. Toisinaan näitä lisälyöntejä ei edes huomaa itse ollenkaan, vaikka ne Holter-seurannassa näkyykin.

Aivovamman saamisen jälkeen lisälyöntejä jotenkin vain alkoi tulla, koko ajan määrien lisääntyessä. Tänä kesänä niitä alkoi olla jo lähes päivittäin, kunnes niitä tulikin jo päivittäin. Huippu on ollut seitsemän yhden päivän aikana. Nyt jo jokunen muljahdus on tuntunut kipeältäkin. Ei ihan ole normaalia, että 24-vuotiaalla on lisälyöntejä useita päivän aikana.

Minulla lisälyöntejä ei aiheuta kola- tai energiajuomat, kahvi, tupakointi tai alkoholi. Kahta jälkimmäistä en edes käytä ja kolmea ensimmäistäkin vähän. Kahvia noista kolmesta eniten, mutta sitäkään en juo kahta kuppia enempää. Väsymys nyt minulla on jokapäiväistä, mutta olen ennenkin ollut väsynyt. Vaikka saisin nukkua niin paljon kuin haluan, tulee lisälyöntejä silti. Mitään selkeää ulkoista syytä lisälyönneille ei ole. Olen ennen aivovammaakin elänyt menevää elämää, on ollut stressiä ja kahviakin olen juonut enemmän kuin nyt, enkä silti saanut lisälyöntejä.

Varasin sähköisen ajanvarauksen kautta aikaa terveysasemalle. Seuraavana arkipäivänä jo sairaanhoitaja soitti ja kyseli tarkemmin oireita. Hän lupasi palata asiaan ja soittikin jo uudestaan 5 minuutin kuluttua. Sairaanhoitaja oli konsultoinut lääkäriä ja sain lähetteen laboratorioon ja EKG-tutkimukseen. Labraan oli hankala saada sopivaa aikaa, enkä minä vahingossakaan herää yhtään aiemmin kuin on tarpeen. Senpä vuoksi labrakokeista jäi ottamatta kilpirauhaskokeet, sillä en saanut aikaa ennen kymmentä, eikä labrahoitaja maininnut asiasta.

Kun menin lääkärin vastaanotolle, hän kertoi puuttuvista labrakokeista. En silloin tajunnut -ammatistani huolimatta - että kilpirauhaskokeet pitää ottaa ennen kymmentä, joten menin varaamaan samalle päivälle uudestaan ajan, enkä edelleenkään saanut kokeita otettua. Kilpirauhasen liikatoiminta saattaa aiheuttaa lisälyöntejä, mutta kilpirauhasta tunnustellessa mitään poikkeavaa lääkäri ei löytänyt. Myös sydänäänet olivat normaalit. Lääkäri kertoi, että sydänfilmissä on lyhyt johtumisaika, mutta riittävän pitkä ollakseen normaan rajoissa. Lääkäri kysyi, että harrastanko urheilua, koska sykkeeni oli tavallista matalampi, joten minulla oli tietokoneen mukaan bradykardia eli sydämen harvalyöntisyyttä. Urheilevilla ihmisillä kyseessä on kuitenkin ihan normaali reaktio, eikä se ole vaarallista.

Onnekseni lääkäri oli perehtynyt papereihini ja tiesi aivovammasta. Hän oli jo itse sitä mieltä, että kardiologin (sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri) konsultaatio oli tarpeen, mutta koska kysyin aivovamman vaikutusta lisälyönteihin, lupasi hän konsultoida myös neurologia.

Lääkäri suunnitteli jo lisälyöntien hoitoon beetasalpaaja-lääkitystä. Beetasalpaajat kuitenkin hidastavat pulssia entisestään, mikä taas on haaste urheilulle. Lääke estää sykkeen nousun, minkä takia liikkuminen vaikeutuu, sillä keho ei saa tarvitsemaansa verta hitaan sykkeen vuoksi. Onnekseni hän perui idean, sillä hän joka tapauksessa aikoi konsultoida kardiologia, joten hän voi samalla kysyä lääkityksestä.

Nyt vaan jään odottamaan uutta laboratorioaikaa ja lääkärin yhteydenottoa. En erityisesti nauti lisälyönneistä ja koska tilanne on näiden 2,5 vuoden aikana muuttunut nopeasti, en haluaisi jäädä vain odottelemaan kunnon rytmihäiriöitä.