tag:blogger.com,1999:blog-527469894690945490.post6902251963801534825..comments2023-06-06T20:47:50.013+03:00Comments on Se yö muutti kaiken - Elämää aivovamman kanssa: AlamäkiUnknownnoreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-527469894690945490.post-23854041536546798352018-10-28T15:24:39.391+02:002018-10-28T15:24:39.391+02:00Itse vain odottelen lähinnä tietoa siitä, kuinka p...Itse vain odottelen lähinnä tietoa siitä, kuinka paljon töitä olisi järkevää tehdä tämän aivovamman kanssa. En pysty enää vuorotyöhön, enkä edes kokonaisiin päiviin, joten en odota hetkeen edes töihin menoa. Lisäksi sairaslomaan tulee vielä jatkoa.<br /><br />En ole ajatellutkaan, että ihmisen lukutaidon puute vaikuttaisi kaverisuhteisiin, mutta nyt se kuulostaa kovin mahdolliselta.<br /><br />Kiitos tsempeistä ja kivaa loppusyksyä sinne :)Nennehttps://www.blogger.com/profile/01410971859502400044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-527469894690945490.post-55516317274328928482018-10-27T15:04:49.754+03:002018-10-27T15:04:49.754+03:00Hei!
Luin blogisi melkein kokonaan, kauheita olet...Hei!<br /><br />Luin blogisi melkein kokonaan, kauheita olet joutunut kokemaan mutta hienoa että olet valmistumassa sairaanhoitajaksi, työhön menosta ei sinun kannata ottaa stressiä, koska sairaanhoitajatkin voivat työskennellä erilaisissa järjestöissä, Spr:llä tai muualla. Tai vaihtoehtoisesti voit kouluttautua johonkin erikoissosaajaksi, esimerkiksi diabeteshoitajaksi jolloin työaikakin olisi pääsääntöisesti päivätyötä. <br /><br />Haluaisin kysellä, kun kerroit että et välttämättä osaa aivovamman vuoksi tulkita ihmisten eleitä/ilmeitä, mietinkin johtuisiko tästä kaverisuhteiden vähentyminen? <br /><br />Muutoin haluan toivottaa sinulle oikein mukavaa talven odotusta ja tsemppiä muutoinkin tulevaan! :-) Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-527469894690945490.post-68875916960304695042018-10-26T14:48:36.943+03:002018-10-26T14:48:36.943+03:00Joo, mulla on kolme kertaa viikossa psykoterapia. ...Joo, mulla on kolme kertaa viikossa psykoterapia. Kyllä silti välillä tuntuu että se on liikaa ja välillä että se on liian vähän.<br /><br />Ehdottomasti saa matkia ja tehdä saman kamppanja!Nennehttps://www.blogger.com/profile/01410971859502400044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-527469894690945490.post-47894152128394675902018-10-25T22:26:03.169+03:002018-10-25T22:26:03.169+03:00Toivon, että sinulla on keskustelukontakti johonki...Toivon, että sinulla on keskustelukontakti johonkin. Terapia tai vaikka terveyskeskuksen matalan kynnyksen palvelu? Ei kaikkia taakkoja ole tarkoitettu yksin kannettaviksi. <br />Oletko muistanut olla itsellesi myötätuntoinen? Helpompi on vaatia itseään jaksamaan ja pärjäämään kuin myöntää, että nytpä iski sellainen suo eteen, jota en pystykään ylittämään. En ainakaan yksin ja kerralla. Ajan kanssa ja muiden avulla kylläkin! Suru ottaa aikansa, eka vuodenkierto on kokolailla mentävä läpi, että ehtii tottua rakkaan ihmisen poismenoon. Eka vuosi on täynnä ekoja kertoja ilman häntä; mitä hän sanoisi, mitä tekisi, miten tämä juhla/vuodenaika/tapahtuma olisi koskettanut häntä.<br /><br /><br />Teillä on ollut ihanan positiivinen kampanja pyöräilykypärien käytöstä, ehkäpä siitä saa ottaa mallia tänne toiselle puolelle Suomen maatakin? KatiAnonymousnoreply@blogger.com