Potilasasiamiestä ja eläinlääkäriä

Tänään on taas niitä päiviä, kun saa juosta paikasta toiseen. Aamuisen psykoterapian jälkeen menin hakemaan ystävääni mukaan tapaamaan potilasasiamiestä. Hän oli hoitanut ajan potilasasiamiehelle heti kun oli kuullut miten psykiatrini kohteli minua viimeksi. Oli helpompaa mennä tapaamiseen, kun tiesi toisen ihmisen olevan tukena.

Sairaalalla ensin haimme oikeaa paikkaa ja ovea, josta pääsisi sisään. Ehdimme juuri ja juuri istua aloilleen, kun meitä jo pyydettiin sisään vartti etuajassa. Kävimme läpi puhelua psykiatrin kanssa ja myös hieman sitä, miten aiemmin asiakkuus on toiminut. Jo puolen tunnin kohdalla aloin väsyä. Asian läpikäyminen ja se, miten minua kohdeltiin todella töykeästi nosti tunteita pintaan ja se on tietysti todella kuormittavaa.

Jo se kuinka aivovammaisia vähätellään yleisesti suututtaa, mutta toivoisin, että edes ammattihenkilöt osaisivat suhtautua vammaan järkevästi ja ihmisarvoa kunnioittaen. En koe saaneeni laadukasta hoitoa. Viikko sitten lääkitykseen liittyvään soittopyyntöön ei ole vieläkään vastattu. Potilasasiamieskin sanoi, ettei ihme, jos luotto lääkäriin on mennyt. Haluan vammasta huolimatta olla ihminen, johon suhtaudutaan asiallisesti, mutta samalla vamma huomioiden.

Lähes kaksi tuntia vietimme keskustellen tilanteesta. Potilasasiamies vie tiedon tapahtuneesta kyseiselle lääkärille, mutta myös jollekin ylemmälle taholle esiin ja minä tulen saamaan kirjallisen vastauksen molemmilta tahoilta. Jännityksellä odotan, millainen vastaus tulee olemaan, mutta vastauksen pitää tulla kuukauden sisällä.

Potilasasiamiehen tapaamisen jälkeen oli koiran eläinlääkärin aika. Taikalla on aina välillä ollut ripulia, mutta viime viikonloppuna se paheni ja muuttui veriripuliksi. Varasin ajan Omaeläinklinikalle, jossa koira oli syksyllä hammaskiven poistossa. Koirasta otettiin verikoe, jonka perusteella eläinlääkäri epäili ripulin johtuvan ruuasta. Nyt sen ruoka on rajoitettu kanaan ja sikaan ja näillä mennään hetki. Jos apua ei ole, otetaan laajempia verikokeita. Lisäksi mukaan tulee maitohappobakteeri koiralle.

Kolarin jälkeen ollut stressi oli myös puheena. Koira saa nyt lääkityksen, jolla on ollut erittäin positiivisia vaikutuksia eroahdistukseen ja yleiseen ahdistukseen. Näin ollen joudun varmaan ostamaan koiralle myös oman dosetin, jotta muistan meidän molempien lääkkeet 😂 Huomenna on koiralle varatun hierojan aika, josta toivon myös apua stressiin. Hieroja on myös Omaeläinklinikalla. Eläinlääkäristä sain suoraan vakuutuksen korvaamaan osan käynnistä, mikä helpotti kummasti taloudellista puolta. Toivottavasti koiran olo helpottuu näillä jutuilla.

Onko muuten teidän koirat olleet hieronnassa? Onko niistä ollut selkeitä hyötyjä?